Mitä tavoitellaan?
Perustelut toimenpiteille:
Toimi ja opi -tutkimuksessa selvitetään matemaattisten ja motoristen taitojen sekä fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Aiempi tutkimus on osoittanut, että matemaattiset perustaidot kertovat lapsen yleisestä akateemisesta osaamisesta ja ennustavat myöhempää koulutuspolkua. Tutkimus sisältää kaksi osiota, pitkittäis- ja interventiotutkimuksen. Pitkittäistutkimuksessa seurataan kolmen vuoden ajan lapsen kehittymisen seurauksena tapahtuvia muutoksia. Tutkimukseen kuuluu kolme mittauspistettä, jotka toteutetaan syksyisin vuosina 2019-2021. Toisen mittauspisteen jälkeen osa lapsista arvotaan mukaan harjoitusryhmiin, jossa lapset pääsevät tekemään erilaisia matemaattisia ja/tai liikunnallisia tehtäviä. Interventiotutkimuksessa tarkastellaan sisällöltään erilaisten harjoittelujaksojen vaikutuksia matemaattisiin taitoihin.
Toimi ja opi –tutkimuksen ensimmäisessä mittauspisteessä (2019 – 2020) mitattiin 3-5 –vuotiaiden helsinkiläisten päiväkotilasten fyysistä aktiivisuutta lantiolle puettavalla kiihtyvyysmittarilla (Actigraph wGT3X-BT). Lapset pitivät mittaria lantiolla seitsemän päivän ajan valveilla ollessaan. Onnistuneita mittauksia (mittari puettuna vähintään 8h/päivä, vähintään kolmena mittauspäivänä) saatiin yhteensä 233. Tulosten mukaan keskimäärin yli kolme tuntia päivässä liikkuvien osuus oli 233/233 lasta eli 100 % lapsista liikkui suositusten mukaan. Kokonaisliikkumismäärän vaihtelu lapsien välillä oli 221-488 minuuttia päivässä. Keskimäärin yli tunnin reippaasti päivittäin liikkuvien osuus oli 226/233 lasta eli 97% lapsista täytti suosituksen.
Toimi ja opi -tutkimus on Suomen Kulttuurirahaston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Lue lisää tutkimuksesta täältä.
Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022. Hankkeessa kartoitetaan esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetään työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi.
Lue lisää tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston sivuilta täältä.
STYLE tutkii kestävän kasvun edellytyksiä arkiliikunnan edistämisen keinoin. Stylen tutkimusteemat pureutuvat muun muassa liikennejärjestelmien hallintaan ja liikkumisen edistämiseen, eri-ikäisten kansalaisten liikuntatottumuksiin, ihmisten käyttäytymisen muutoksen perimmäisiin motiiveihin ja tunteisiin sekä liikkumista edistävän infrastruktuurin ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida erilaisten liikkumisen edistämiseen tähtäävien kaupunki-interventioiden vaikutuksia niiden kohteena olevien ihmisryhmien kulkutapoihin, liikkumiseen ja paikallaanoloon. Kaupunki-interventiot toteutetaan yhteiskehittämisen avulla paikallisesti neljässä kaupungissa: Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Muutoksia kulkutavoissa, liikkumisessa ja paikallaanolossa arvioidaan objektiivista tutkimustietoa tuottavilla liikemittareilla.
Lue lisää tutkimuksesta täältä.
Fiilari-henkilöstökysely
Fiilari-henkilöstökysely on Helsingin henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin uudistumista mittaava kysely. Fiilari tehdään vuorovuosin Kunta10-kyselyn kanssa.
Kunta10-tutkimus, Työterveyslaitos
Kunta10-tutkimus on kunta-alan työntekijöille suunnattu, kahden vuoden välein toteutettava kysely, jossa selvitetään työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Vuonna 2020 Helsingin omissa kysymyksissä selvitettiin paikallaanolossa, arkiaktiivisuudessa, ulkoilussa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuneita muutoksia. Lue lisää täältä.
Työterveyskysely, Työterveys Helsinki (vuoteen 2019 asti)
Kaupungin henkilöstön terveyttä, työkykyä ja elintapoja on seurattu kahden vuoden välein toteutettavassa Työterveyskyselyssä, johon lisättiin vuoden 2019 tiedonkeruun osalta kysymykset henkilöstön istumisesta työpäivän aikana, mahdollisuudesta tauottaa työtä sekä työmatka-aktiivisuudesta. Lue lisää Työterveyskyselystä täältä.
Nämä tutkimukset sisältävät kysymyksiä istumisesta, arkiliikkumisesta sekä vapaa-ajan liikunnasta. Tuloksiin voi tutustua Liikkumisvahdin mittarit-välilehdellä, rajaamalla teeman kohtaan "kaupungin henkilöstö".
2021
KunnonKartta-tutkimuksen mittaukset alkavat Helsingissä ja Tampereella syyskuun toisella viikolla. Tutkimuksiin kutsutaan yli 10 000 suomalaista porrastetusti maakuntakeskusten alueilta: Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Osallistujat on valittu satunnaisotannalla. Osallistujilta mitataan fyysistä kuntoa kuntotestein sekä liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittarilla. Tutkimuskäynnin aikana otetaan lisäksi verinäyte sekä mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys ja verenpaine. Verinäytteestä analysoidaan muun muassa veren sokeri- ja rasva-arvoja. Tutkimuskäynnillä kiinnitetään erityistä huomiota osallistujien terveysturvallisuuteen ja käynnit toteutetaan Covid19-pandemiaan liittyvät viranomaisohjeistukset huomioiden. Lisäksi tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa osallistujien terveydestä, työ- ja toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, sairauspoissaoloista, terveyspalveluiden käytöstä sekä liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä. Lue lisää täältä.
Piilo on tutkimus- ja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi. Vuosina 2019–2021 toteutetun hankkeen aikana monitieteisessä asiantuntijatyössä valittiin ja kehitettiin väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia mittausmenetelmiä 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen sekä liikkumiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi Suomessa.
Hankkeen aikana noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat tutkimukseen pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Tulokset julkistettiin 15. syyskuuta ja ne osoittavat, että hankkeeseen osallistuneet 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden suosituksen saavutti reilusti yli 90 prosenttia lapsista, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen tytöistä ja pojista täytti vain 46–85 prosenttia.
Lue lisää kehittämishankkeesta Jyväskylän yliopiston sivuilta ja LIKES-tutkimuskeskuksen sivuilta.
Perhetutkimuksen päivät 2020 ovat valtakunnalliset noin 200 tutkijaa ja ammattilaista yhteen keräävä kaksipäiväinen konferenssi. Ne pidetään 19.-20.11.2020 Jyväskylän yliopistossa. Yhden työryhmän aiheena on Fyysinen aktiivisuus, liikkuminen ja liikkumattomuus lapsiperheissä. Työryhmää vetävät Arto Laukkanen Jyväskylän yliopistosta ja Minna Paajanen Helsingin kaupungilta. Lue lisää Perhetutkimuksen päivistä täältä.
Perhetutkimuksen päivät toteutettiin vuonna 2020 etänä. Fyysisen aktiivisuuden edistämisen työryhmässä käytiin läpi ja keskusteltiin seuraavista tutkimuksista sekä niiden tuloksista.
Työryhmässä esitellyt materiaalit eivät ole julkisia, joten niitä ei lisätä liitteeksi Liikkumisvahtiin. Perhetutkimuksen päivillä esiteltyä materiaalia ja tehtyjä havaintoja tullaan käyttämään hyödyksi pikkulasten liikkumisen edistämisen jatkosuunnittelussa Helsingissä.
Suomi 100 KunnonKartta -tutkimus kokosi objektiivisesti mitattua tietoa suomalaisten aikuisten (20 - 69 v.) kestävyys- ja lihaskunnosta, paikallaanolosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unesta. KunnonKartta-tutkimuksessa kartoitettiin edellä mainittujen tekijöiden yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sairastavuuteen (sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairaudet, edellisten vaaratekijät kuten lihavuus, verenpaine, jne., syöpäsairaudet, niska- ja selkäkipu, masennus), työkykyyn, hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, eläkkeelle siirtymiseen, terveyspalveluiden käyttöön sekä niistä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. KunnonKartta-tutkimuksen lisäotos kerättiin Tampereen ja Helsingin seuduilla loppuvuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa.
Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -väestötutkimuksen päätavoitteena on mitata yli 70-vuotiaiden suomalaisten liikkumis- ja suorituskykyä sekä liikkumista, paikallaanoloa (makaaminen, istuminen ja seisominen) ja unta. Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa osallistujien terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, kaatumisista sekä liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä.
Tutkimus piti aloittaa jo keväällä 2020, mutta korona-tilanne siirsi tutkimuksen aloitusajankohtaa.
Lisätietoja IKLI-tutkimuksesta löytyy UKK-instituutin sivuilta tästä linkistä.