Kuvaus
Mitä tavoitellaan?
- Suositusten mukaan liikkuvien alakoululaisten määrä nousee noin 45 prosentista 60 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana.
- Suositusten mukaan liikkuvien yläkoululaisten määrä nousee noin 20 prosentista 30 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana.
- Valtakunnallisten fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella (mm. kestävyys, voima, kehon liikkuvuus)
Perustelut toimenpiteille:
- Pienten koululaisten koulupäivien yhteyteen saumattomasti liittyvä aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lisätä arjen askeleita, liikkumisen eri muotoja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päivittäisestä toiminta-ajasta noin 70 % toimitaan ulkona leikkien ja liikkuen. Tarkoituksena on tukea lasten luontaista tarvetta käyttää kehoaan monipuolisesti ja harjoitella oman ikäryhmän kavereiden kanssa karttuvia taitoja ja temppuja. Kaupunkiluonnossa retkeily, polkujuoksu, eri lajien pienimuotoiset kokeilut, pyöräily, skeittaus, luistelu, hiihto, pihaleikit ja erilaiset tanssilajit ovat osa helsinkiläisten iltapäiväryhmien arkea. Toiminta on monipuolista ja lapsille iloa tuottavaa.
- Lue lisää iltapäivätoiminnasta täältä.
Koronaepidemian aikana toiminnassa painottui reipas ulkotoiminta, siihen liittyvät lukuisat leikit, pelit, retket lähiympäristöön ja perustaitojen harjoittelu.
Koronaepidemian aikana on ollut jakso, jolloin lapset olivat etäopetuksessa, eikä iltapäivätoimintaa järjestetty. Osa iltapäivätoiminnan palveluntuottajista piti yhteyttä lapsiin tietokoneiden avulla. He järjestivät sitä kautta päivittäin yhteisiä jumppahetkiä, leikkejä ja seurapelejä. Lasten kotiympäristöön he rakensivat esimerkiksi erilaisia motorisia ratoja ja seikkailupolkuja, joita lapset pystyivät yhdessä perheenjäsentensä kanssa hyödyntämään.
Helsingin iltapäivätoiminnassa on jo vakiintunut käytäntö eriyttää isojen ryhmien toimintaa niin, että päivittäin aina osa lapsista on ulkotoiminnan tai liikkumisen ryhmässä. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia lähiliikuntapaikkoja, metsää, puistoalueita jne. jotta reippaan liikunnan päivittäinen tarve saavutetaan ja samalla vapautetaan sisätilaa siellä tapahtuvalle toiminnalle, esimerkiksi toimintapistetyöskentelylle.