Hyppää sisältöön

Kuvaus

Mitä tavoitellaan?

  • Suositusten mukaan liikkuvien alakoululaisten määrä nousee noin 45 prosentista 60 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana.
  • Suositusten mukaan liikkuvien yläkoululaisten määrä nousee noin 20 prosentista 30 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana.
  • Valtakunnallisten fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella (mm. kestävyys, voima, kehon liikkuvuus)

Perustelut toimenpiteelle:

  • Liikunta on lasten ja nuorten suosituin harrastus. Jopa 60 prosenttia alle 14-vuotiaista harrastaa liikuntaa urheilu- tai liikuntaseurassa ja lähes 40 prosenttia liikkuu omatoimisesti päivittäin. Koko maahan verrattuna helsinkiläisten lasten ja nuorten liikkuminen on enemmän polarisoitunut – päivittäin liikkuvia on enemmän, mutta samoin harvoin liikkuvia.
  • Noin kolmannes peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista täyttää ikäryhmälleen asetetut liikuntasuositukset, alakoulussa osuus on noin 40 % ja yläkoulussa noin 15 %.
  • Peruskoululaiset viettävät yli puolet valveillaoloajastaan paikallaan joko istuen tai makuulla.
  • Liikunta ja liikkuminen vähenevät ratkaisevasti iän myötä. Yläkoululaiset harrastavat ja liikkuvat muutoinkin vähiten ja vastaavasti istuvat eniten.
  • Liikkuva koulu -ohjelman nykytilan arviointi osoittaa, että koulujen toimintakulttuuri on kehittynyt liikunnallisempaan suuntaan, mutta edelleen oppilaiden osallistamista, koulutilojen aktiivista käyttöä, koulumatkoihin aktivointia, varusteita ja toiminnallista opetusta on syytä kehittää.
  • Ylipainoisten nuorten osuus on kasvanut kaikilla kouluasteilla.

Virallinen kuvaus

Valtakunnallista Liikkuva koulu -hanketta ja myöhemmin ohjelmaa on toteutettu peruskouluissa vuodesta 2010. Kaikki Helsingin peruskoulut ovat mukana ohjelmassa. Ohjelmavaiheen vaikutukset ja tulokset arvioidaan vuodenvaihteessa 2018-2019 sekä koulujen toimintakulttuurin liikunnallisuuden että lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuuden (sukupuoli, luokka-asteet, erityisryhmät) suhteen. Analyysissa hyödynnetään Liikkuvan koulun nykytilan arviointia, lasten ja nuorten tuloskorttia 2018 sekä lasten ja nuorten liikuntaindikaattoreita. Jatkotoimenpiteet suunnataan keskeisiin kehittämistarpeisiin toiminnan tila ja kohderyhmän liikkumisen tarpeet huomioiden.
(Liikkumisohjelman mukaan)

Tehtävät

Mitä on tehty?

  • Tehty22.12.2021

    KouluPT-toiminnan laajentaminen

    KouluPT -toiminta on liikunnanohjaajan toteuttamaa yksilöllistä matalan kynnyksen neuvontaa yläkouluikäisille nuorille, jotka haluavat vahvistaa liikunnallista elämäntapaa ja lisätä hyvinvointiaan. Toimintaa toteutetaan oppilaslähtöisesti ja yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ohjattuna.

    Palvelu on suunnattu nuorille,

    • jotka kokevat tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja jotka mm. MOVE-mittausten perusteella haluavat kehittää fyysistä toimintakykyään ja motorisia taitojaan
    • liikkuvat liian vähän tai liikunta ei tunnu mukavalta
    • haluavat saada tukea elintapamuutokseen ylipainon tai muun syyn vuoksi
    • ovat yksinäisiä, syrjäytymisvaarassa tai joilta puuttuu kaveri kenen kanssa liikkua.

    Palveluun ohjautuminen tapahtuu opettajan, kouluterveydenhoitajan tai kouluterveyshuollon toimesta tai nuoren vanhempien toiveesta. Toimintaan voidaan ohjata myös nuoria, joiden Move!-mittauksien tulokset aiheuttavat huolta, eli fyysisen toimintakyvyn osa-alueissa on heikkoutta. Toimintaa toteutetaan joko pääsääntöisesti yksilöohjauksena, tilanteen ja tarpeen mukaan myös pari- tai pienryhmissä. Jakso kestää 4-6 kk ja tapaamiset järjestetään pääsääntöisesti kerran viikossa kaupungin ulkoliikuntapaikoilla ja liikuntatiloissa.

    KouluPT – toiminnan prosessikaavio.jpg

    Miten mukaan?

    Nuori voi keskustella kouluterveydenhoitajan, liikunnanopettajan tai vanhempien kanssa kiinnostuksestaan tulla mukaan toimintaan, jonka jälkeen he voivat yhdessä olla yhteydessä KouluPT :hen. Liikkeelle lähdetään ensimmäisen yhteistapaamisen jälkeen, jossa esitellään toimintaa, kartoitetaan tavoitteita ja keskustellaan toiveista. Tässä kohtaa oppilas päättää haluaako hän aloittaa jakson kohti liikunnallisempaa elämää!

    Keväällä 2021 KouluPT -toimintaa järjestettiin yhteistyössä seuraavien koulujen kanssa:

    • Kruununhaan yläaste
    • Meilahden yläaste
    • Latokartanon peruskoulu
    • Taivallahden peruskoulu
    • Jakomäen peruskoulu
    • Yhtenäiskoulu
    • Käpylän peruskoulu
    • Aleksis Kiven peruskoulu
    • Itäkeskuksen peruskoulu
    • Ressun peruskoulu
    • Laajasalon peruskoulu
    • Viikin yhteiskoulu
    • Pitäjänmäen peruskoulu
    • Kannelmäen peruskoulu
    • Helsingin Rudolf Steiner koulu
    • Helsingin normaali lyseo peruskoulu
    • Grundskolan norsen
    • Apollon Yhteiskoulu
    • Hiidenkiven peruskoulu
    • Malmin peruskoulu
    • Englantilainen koulu
    • Haagan peruskoulu
    • Merilahden peruskoulu
    • Munkkiniemen yhtenäiskoulu
    • Helsingin yhteislyseo
    • Puistopolun peruskoulu

    Koulu-PT-toimintamallia on markkinoitu kaikille Helsingin kaupungin yläkouluille syksyllä 2021. Mahdollisuus Koulu-PT-toimintaan on kaikkien Helsingin kaupungin yläkoululaisilla. Osallistuville nuorille on yksilöohjauksen lisäksi tarjottu ryhmäohjausta. Koronatilanteesta huolimatta toimintaa on järjestetty. Tavoitteena on, että toiminta vakiintuu kaikille kouluille.

  • Tehty22.12.2021

    Liikkuminen koulujen toimintasuunnitelmissa

    Lukuvuonna 2021-2022 liikkuminen kirjataan koulujen toimintasuunnitelmiin osaksi hyvinvoinnin osa-aluetta, ja koulut valitsevat lukuvuodelle kaksi liikkumista lisäävää kehittämiskohdetta.

    Mitä tämä tarkoittaa koulujen näkökulmasta?

    • Rehtori nimeää vastuuhenkilö(t)/tiimin edistämään liikkumista
    • Koulu täyttää Liikkuva koulu -nykytilan arvioinnin
    • Koulu valitsee lukuvuodelle kaksi (2) liikkumista lisäävää kehittämiskohdetta.
  • Tehty19.08.2021

    Viiden painopisteen edistäminen kouluissa

    Koululaisten liikkumisen tilaa on analysoitu Helsingissä Kouluterveyskyselyn, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen, Liikkuva koulu -ohjelman nykytilan arvioinnin ja Move!-mittaustulosten perusteella. Keskeisinä tavoitteina on edistetty 5 painopistettä:

    1 Koulumatkojen aktivointi

    • Liikkumisohjelmassa on toteutettu yleistä kampanjointia arkiaktiivisuuden lisäämiseksi sekä kohdennettu Anna arjen liikuttaa -kampanjat sekä pienten lasten että koululaisten liikkumisen edistämiseen. Kampanjamateriaalit ja sisällöt on luettavissa kokonaisuudessaan toimenpiteestä 1.
    • Pyöräilyn sujuvuuden, turvallisuuden ja edellytysten parantaminen ovat lähtökohtia myös koulumatkapyöräilyn yleistymiselle. Kaupunki rakentaa pyöräväyliä ja pyöräpysäköintipaikkoja yleisille katualueille, parantaa pyöräilyn talvikunnossapitoa ja kehittää liikenteen turvallisuutta. Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025 hyväksyttiin.
    • Helsinki on käynnistänyt yhteistyön The Partnership for Healthy Cities –verkoston kanssa koulumatka-aktiivisuuden lisäämiseksi. Kouluksi valikoitui Suutarinkylän peruskoulu.
    • Koulujen pyöräpysäköinnin tila selvitetty rehtoreille suunnatussa koulupihakyselyssä syksyllä 2019. Pyöräpysäköinnin parantaminen käsitellään koulupihojen kunnostamissuunnitelman yhteydessä, ks. toimenpide 17.
    • Kulkuri, kestävän liikkumisen lähettiläs, on Helsingin kaupungin ympäristökasvatushanke, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietämystä liikkumisen ympäristönäkökulmista. Kulkuri on tehnyt maksuttomia vierailuja Helsingin kouluissa ja kannustanut koululaisia ja opiskelijoita omiin kestäviin liikkumisvalintoihin. Lue lisää täältä.

    2 Koulupihojen kunnostaminen

    • Toimenpiteen edistymistä voi kokonaisuudessaan seurata täällä.
      • 10 koulupihaa on kunnostettu 2019-2020: Hiidenkiven peruskoulu, Torpparinmäen peruskoulu, Merilahden peruskoulu, Kontulan ala-aste, Zacharias topeliusskolan, Grundskola Unioninkatu, Ruoholahden ala-aste, Kaisaniemen ala-aste, Snellmannin ala-aste ja Grundskolan Kronohagen.
      • Osallistuvan budjetoinnin 2018-2019 hanke Eteläisen Helsingin koulupihat kuntoon on valmistunut.
      • Pitkäjänteinen suunnitelma pihojen kunnostamiseksi on valmistelussa toimialojen kanssa.

    3 Move!-mittausten kehittäminen (ks. Liikkumisvahdin toimenpide 58)

    • Poikkihallinnollinen Move!-ohjausryhmä perustettu, mukana perusopetus, oppilashuolto, syrjäytymisen kärkihanke (Mukana), liikuntapalvelut, nuorisopalvelut ja kouluterveydenhuolto.
    • Laadittu Helsingin Move!-prosessikaavio.
    • Move!-työkalut kouluille. Kouluille on tuotettu tukimateriaalia Move!-mittausten suunnittelun, toteuttamisen ja dokumentoinnin tueksi.
    • Helsingin kaupunki on mukana Oulun kaupungin koordinoimassa ja valtion rahoittamassa kehittämishankkeessa
    • Viestintä Move!sta. Moveen liittyviä kysymyksiä varten on perustettu sähköposti kasko.move@hel.fi  ja mittauksille on perustettu Kaskon Helmeen oma sivu​
    • Liikkumiskampanja. Anna arjen liikuttaa -kampanja, ks. toimenpide 1.

    4 Jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus

    • Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen on nostettu Helsingin kaupungin yhteiseksi talousarviotavoitteeksi vuonna 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi Helsingin kaupungille 22.12.2020 miljoona (1,0) euroa harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan pilotoimiseksi. Lue lisää täältä. Toimenpiteen edistymistä voit seurata tarkemmin toimenpiteessä 61.
    • Kaikissa Helsingin kouluissa toteutetaan keskiviikkoisin klo 14.30-17:00 yhteinen harrastusaika syyslukukaudesta 2019 alkaen. 
    • Digitaalinen harrastuspassi yläkouluikäisille on otettu käyttöön elokuussa, ks. toimenpide 35
    • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uusi avustusmuoto matalan kynnyksen harrastustoiminnan kehittämiseen, ks. toimenpide 36.
    • Mukana-ohjelman toimenpiteet harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Lue lisää täältä

    Yhteistyö huoltajien kanssa 

    • Osana Anna arjen liikuttaa -kampanjaa tuotettiin huoltajille materiaali, jota jaettiin kouluterveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä, kouluissa sekä harrastustoiminnassa. Syksyllä 2020 kouluja kannustettiin järjestämään syksyn vanhempainillat siten, että niissä käsitellään arjen liikkumista.
  • Tehty27.11.2019

    Liikkuva koulu -hanke

    Helsingin Liikkuva koulu-toiminta käynnistyi vuonna 2012 valtionavustuksella. Toiminnasta vastasivat yhdessä opetusvirasto ja liikuntavirastossa yhteistyössä seuratoimijoiden kanssa. Alle on kuvattu toiminnan kehittymistä vuosien aikana.

    Lk aikajana.jpg

    Liikkuva koulu toiminnan lähtökohtana on ollut, että jokainen koulu toteuttaa toimintaa heidän omista tarpeistaan. Tätä varten, hankevuosien aikana koostettiin Liikkuvan koulun kolmiportainen Helsingin malli, jota koulut voivat hyödyntää toiminnan toteutuksessa.

    Helsingin liikkuva koulu.jpg

    Hankevuosien aikana koulujen olosuhteita ja oppimisympäristöjä kehitettiin hankerahan avulla. Opettajat ideoivat yhdessä oppilaiden kanssa uusia oppimisen tiloja olemassa oleviin puitteisiin kevyillä ja luovilla ratkaisuilla sekä lisäsivät koulupihojen kevyttä varustusta.

    Vuodesta 2015 on järjestetty yhteistyössä Vantaan ja Espoon kanssa School Action Day Euroopan urheiluviikon kunniaksi. Tapahtuma on tarkoitettu perusopetuksen oppilaille ja se toteutetaan vuorottain eri kaupungeissa. Päivän aikana oppilaat pääsevät kokeilemaan ja liikkumaan eri lajien parissa, joiden toteutuksesta vastaavat paikalliset seurat ja järjestöt. Tapahtuma on kerännyt vuosittain mukaan liikkumaan 8000-9000 oppilasta.

    2019 syksyllä käynnistyivät opettajille suunnatut Aktiivinen koulupäivä -koulutukset. Koulutukset ovat sisältäneet erilaisia liikkumisen ja hyvinvoinnin teemoja, kuten ulkoluokka -toiminta, toiminnallinen vanhempainilta ja toiminnalliset opetusmenetelmät. Koulutuksia toteutetaan 3-4 lukuvuodessa ja toteutuksesta vastaa liikuntapalveluiden työntekijät.

    Syksyllä 2019 toteutettiin yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa Hyvinvoinnista oppimisen iloa - seminaari. Seminaarin tavoitteena oli antaa perusopetuksen opettajille työkaluja liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Seminaarissa kuultiin asiantuntijoiden luentoja ja osallistuttiin erilaisiin työpajoihin. Seminaari oli tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Seminaariin osallistui 350 ammattilaista eri kaupungeista.

    Kentältä saadun palautteen myötä, keväällä 2020 uudistettiin Lukukorteista on moneksi -materiaali. Materiaali on suunniteltu 1.-6. luokille toiminnallisen matematiikan opetukseen. Pohjana ovat 1.-6. luokkien matematiikan peruslaskutoimitukset ja keskeiset käsitteet. Materiaaliin on koottu ideoita alakoulun 1.-6. luokkien keskeisten käsitteiden ympärille opetussuunnitelman mukaisesti. Materiaalin toiminnalliset mallit on tehty sovellettaviksi ja parhaimmillaan niiden pohjalta syntyy uusia oivalluksia ja ideoita. Toiminnallisilla opetusmenetelmillä pyritään huomioimaan erilaiset oppijat, vahvistamaan vuorovaikutustaitoja, hyödyntämään erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäämään fyysistä aktiivisuutta oppitunnilla.

    Syksyllä 2020 toteutettiin Hyvinvoinnista oppimisen iloa -seminaari webinaarina yhteistyössä pääkaupunkiseudun, Riihimäen, Nurmijärven ja Opetushallituksen kansa. Webinaari oli avoin kaikille. Webinaari oli tarkoitettu varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä perusopetuksen ja toisen asteen opettajille.

    Keväällä 2021 valmistettiin Liikuntapalveluiden liikkuvan tiimin yhteistyönä Liikkeelle kortit, joiden tavoitteena on antaa vinkkejä ja innostaa arkiaktiivisuuteen koulupäivän aikana. Kortit on suunniteltu käytettäväksi aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja niiden avulla voi harjoitella kehon hahmottamista, kehittää ryhmätyötaitoja ja motorisia taitoja tai hengähtää hetki rauhoittumistehtävien parissa. Kortit on jaettu neljään teemaan: rauhoittuminen, motoriikka, liikkuvuus ja aivobreikit. Korttien käytön tueksi on tuotettiin ideavihko, johon on kerätty korttien sisällöt sekä pelejä ja leikkejä korttien käyttöön. Kevään aikana järjestettiin neljä webinaaria, jossa käytiin läpi miten kortteja voi hyödyntää eri tavoin. Koulutuksiin osallistui yhteensä 350 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen opettajaa.

  • Tehty30.11.2018

    Toteutetaan koulujen nykytilan arviointi.

    Liikkuva koulun Nykytilan arviointi -työkalun avulla arvioidaan, mikä on Liikkuva koulu -toiminnan nykytila koulussa. Nykytilan arviointia voidaan hyödyntää seuraavan lukuvuoden suunnitteluun, oppilaiden osallistamisen välineeksi, keskustelun pohjaksi Liikkuva koulu -toiminnasta kouluyhteisössä sekä vanhempainillassa. Työkalu on todettu hyväksi apuvälineeksi Liikkuva koulu -toiminnassa.

    Liikkuva koulu -nykytilan arviointien täyttäminen Helsingissä:

    • Lukuvuosi 2017-2018: 65 koulua
    • Lukuvuosi 2018-2019: 94 koulua
    • Lukuvuosi 2019-2020: 24 koulua
    • Lukuvuosi 2020-2021: 26 koulua

Yhteenveto ja yhteystiedot

Valmistumisaste

Valmis

Aikajänne

Toteutetaan aikavälillä 2018 - 2021

Yhteyshenkilöt

  • Arjariitta Heikkinen
    Perusopetuksen aluepäällikkö
    Perusopetuksen palvelukokonaisuus
  • Sara Törmänen
    Pedagoginen suunnittelija
    Kehittämispalvelut
  • Hanna Kietäväinen-Sirén
    Projektipäällikkö
    Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen tuki
  • Minna Paajanen
    projektipäällikkö
    Liikuntapalvelukokonaisuus
Tietoja päivitetty 22.12.2021

Miten tämä toimenpide vaikuttaa tavoitteeseen?