Hyppää sisältöön

61Kaupunkiyhteinen tavoite 2021: Lasten ja nuorten harrastaminen (uusi)

Kuvaus

Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla ja turvaamalla edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja liikkumista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Luotavalla kaupunkiyhteisellä harrastamisen Helsingin mallilla ja koordinaatiorakenteella edistetään tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia. Harrastuksia tarjotaan 3 -9 luokkalaisille peruskoululaisille eri puolilla kaupunkia hankintana eri toimijoiden kanssa koulupäivän jälkeen.

Miksi?

Kaupunkistrategian mukaan Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla ja turvaamalla edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja liikkumista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia kehitetään systeemisesti, jotta harrastaminen on mahdollista asuinalueesta riippumatta yhdenvertaisesti ja lasten oikeudet huomioiden. Harrastaminen ja laadukas vapaa-ajan toiminta mahdollistavat lapsille ja nuorille vertaiskontaktit ja kavereita, turvallisia aikuiskontakteja sekä monipuolista tekemistä sekä uusien asioiden kokeilemisen ja Itselle mielekkään toiminnan. Harrastaessa voi rakentaa omaa identiteettiään. Iltapäivällä ja alkuillasta toteutettu toiminta vähentää varsinkin nuorempien iltapäivien yksinoloa ja lisää osaltaan perheiden yhdessäoloaikaa.

Harrastuksia on tuotettu jokaisessa Helsingin kaupungin koulussa kohderyhmälle 3 - 9 luokka iltapäivisin koulun jälkeen. Kevään aikana koronarajoitukset vaikuttivat merkittävästi toimintaa, ja pääsimme aloittamaan vain alakoululaisten ryhmiä. Syyslukukaudella oli myös yläaste mukana. Harrastuksia tuotettiin 8208 harrastustuntia ja ryhmissä oli mukana 4408 oppilasta.

Virallinen kuvaus

Kaupunkiyhteinen tavoite 2021: Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista.
(Liikkumisohjelman mukaan)

Tehtävät

Mitä nyt tehdään?

  • Tehtävä31.12.2021

    Sosiaali- ja terveystoimiala

    Toimialan tehtävä 1: Sosiaali- ja terveystoimialalla tuetaan vähävaraisten perheiden tai syrjäytymisriskissä olevien lasten ja nuoren harrastustoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa toimeentulotuen ja lastensuojelun taloudellisella avustamisella.

    • Yhteyshenkilöt: Anne Qvist, Jonna Vanhanen, Riitta Vartio ja Ritva Mantila
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:
      • Huhtikuu 2021: Sotessa on täsmennetty tavoitteita ja toimenpiteitä eri kohderyhmiä koskien.

    a) Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävänä on heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden turvaaminen. Harrastamisen mahdollistaminen tulisi huomioida ja ottaa puheeksi jokaisen lapsiperheen kohdalla sekä aikuissosiaalityössä että lapsiperheiden palveluissa. Varmistetaan, että jokaisessa asiakkaana olevassa perheessä olevan lapsen harrastamisen tilanne on tarkistettu, esimerkiksi palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Tunnistetaan mahdollinen taloudellisen tuen tarve lapsen harrastamiseen ja tuetaan taloudellisen tuen saamisessa (Kela perustoimeentulotuki, Sote täydentävä toimeentulotuki, lastensuojelun taloudellinen tuki), mikäli lakisääteiset perusteet siihen täyttyvät.

    b) Tavoitteena on, että jokaisella lastensuojelun avohuollon asiakuudessa olevalla sekä lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitetulla lapsella olisi ainakin yksi mieluinen harrastus. Sijaishuoltopaikka vastaa harrastuksen kustannuksista. Yksilökohtaisen arvioinnin perusteella ja asiakassuunnitelman mukaisesti voidaan myöntää tarvittaessa lastensuojelun taloudellista tukea harrastukseen ja myös sijaishuollossa tavanomaista kalliimpaan ja lasta kuntouttavaan harrastukseen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valvoo tavoitteen toteutumista lapsikohtaisesti.

    Toimialan tehtävä 2: Perheiden palveluissa perheiden tilanteiden kartoituksen osana huomioidaan myös lasten harrastukset sekä ohjataan ja kannustetaan vanhempia tukemaan harrastustoiminnassa.

    • Yhteyshenkilöt: Jonna Vanhanen, Riitta Vartio ja Ritva Mantila
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:

    a) Luodaan sosiaali- ja terveystoimialan ammattilaisille (sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattilaisille soveltuva) työkalupakki/palvelutarjotin lasten harrastamiseen ohjaamisen tueksi.

    Toimialan tehtävä 3: Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koodinaatiorakenteen kehittämiseen.

    • Yhteyshenkilöt: Tuula Salmivaara-Pesonen
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:
  • Tehtävä31.12.2021

    Kaupunkiympäristön toimiala

    Toimialan tehtävä 1: Kaupunkiympäristön toimialan toimenpiteet ovat koulujen piha-alueiden parantaminen erityisesti Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla

    • Yhteyshenkilöt: päivittyy
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:

    Toimialan tehtävä 2: Toimiala osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen.

    • Yhteyshenkilöt: päivittyy
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:
  • Tehtävä31.12.2021

    Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala: Harrastamisen Suomen malli Helsingissä

    Yhdenvertaisia lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia harrastusmahdollisuuksia edistetään kaupunkiyhteisellä harrastamisen mallilla ja koordinaatiorakenteella.

    Parannetaan 3–6-luokkalaisten koulupäivän yhteydessä toteutettavia harrastusmahdollisuuksia yhdessä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa ja mahdollistamalla harrastamisen koulupäivän yhteydessä ja tarjoamalla tiloja.

    Lisäksi koulut järjestävät kerhorahalla harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla ja turvaamalla edistetään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja liikkumista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

    Toimenpiteiden tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Mukana-ohjelman lasten harrastustoimintaa edistäviä toimenpiteitä ovat mm. alueelliset kokeilut kohdealueilla: Enemmän yhdessä/ Kannelmäki-Malminkartano, Me-koulut/ Malmi, Laakavuori, Kannelmäki sekä Mukana Mellunkylässä. Alueilla tarjotaan matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia kohdennetusti niille lapsille, jotka eivät harrasta. Lisäksi alueiden paikallisia verkostoja vahvistetaan harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Mukana! -kyselyillä kartoitetaan kohdealueilla harrastamisen tilannetta ja tarvetta.

    Vastuutahot: Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

    • Yhteyshenkilöt: Irma Sippola, Kimmo Mustonen
    • Kulttuuri ja vapaa-ajan toimiala yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa haki opetusministeriön Harrastamisen Suomen mallin valtion erillisavustusta marraskuussa 2020. Hakuaika päättyi 2.12.2020. Joulukuun 22. päivänä tuli päätös, jossa myönnettiin 1 miljoonan euron avustus lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen Harrastamisen Suomen mallin mukaiseen toimintaan.
    • Mallin tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle mieluisa, laadukas ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Helsingissä kohderyhmänä on 3-9.-luokkalaiset oppilaat ja harrastukset asettuvat koulupäivän jälkeen ennen klo 17. Harrastukset tapahtuvat koulun tiloissa tai koulun välittömässä läheisyydessä. Avustusta ei voi käyttää kuljetuksiin.
    • Harrastamisen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, tasata hyvinvointieroja ja ehkäistä syrjäytymistä. Harrastukset ovat laadukkaita matalan kynnyksen harrastuksia, joissa myös saavutettavuus ja yhdenvertaisuus on keskiössä. Harrastamisen kautta pyritään vähentämään lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja rakentamaan hyviä kasvua tukevia harrastusryhmiä, joissa on mahdollisuus uusiin kaverisuhteisiin ja uusien taitojen oppimiseen.
    • Ensimmäisessä vaiheessa pilotin aika on 1.1. - 5.6.2021 eli kevätlukukausi. Ensimmäisessä pilottivaiheessa on mukana kaupungin omat koulut, sekä suomen että ruotsinkielinen perusopetus. Myöhemmin mallia on tarkoitus laajentaa myös sopimus-, yksityis- ja valtionkouluihin.
    • Harrastusvalikoiman rakentaminen perustuu vahvasti lasten ja nuorten osallisuuteen. Syksyllä 2020 on opetusministeriön puolesta lähetetty koululaiskysely valtakunnallisesti kaikkiin kouluihin. Helsingin kouluissa kyselyä on lisäksi täydennetty ennen hiihtolomaa niissä kouluissa, joissa oppilaiden vastausprosentti oli jäänyt alhaiseksi. Harrastusten aloittaminen vaatii myös kouluilta harrastamiseen sopivat tilat ja tämä on myös selvitetty kouluille lähetetyn kyselyn myötä.
    • Vuoden alusta hankkeelle rekrytoitiin kolme koordinaattoria, joiden vastuu jakautuu alueellisesti koulujen suhteen ja sisällöllisesti kolmeen matriisiin; liikunta, kulttuuri ja ja muut mm. digitaaliset ja ruuanlaitto harrastukset. Koordinaattorit ovat hallinnollisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimivat tiiminä kasvatuksen ja koulutuksen nuorisopalveluiden projektipäällikön kanssa.
    • Koordinaattorit ovat rakentaneet lasten ja nuorten toiveiden pohjalta ensimmäisiä harrastuksia 21 koululle. Koulut ovat olleet pääasiassa alakouluja vallitseva koronatilanteen vuoksi ja yläkoululaisten harrastamisen rajoittamisen vuoksi.
    • Harrastuksia on hankittu julkisen hankinnan dynaamisen hankintamallin kautta. Tällä hetkellä harrastuksia ei ole päästy aloittamaan koronatilanteen vuoksi.

    Helsingissä koronarajoitukset vaikuttivat voimakkaasti lasten ja nuorten harrastamiseen. Harrastamisen Suomenmalli Helsingissä teimme tammi- helmikuun alussa hankintalain mukaisen DPS kilpailutuksen. Julkinen hankinta vie oman aikansa tarjouspyyntöjen ja tarjousten suhteen ja teimme työn mahdollisimman nopeasti keskittyen kouluihin,joista meillä oli paras tieto lasten ja nuorten toiveista. Etsimme myös kouluterveyskyselystä tiedon harrastamisesta / harrastamattomuudesta sekä koetusta iltapäivä yksinäisyydestä. Näitä tietoja yhdistelemällä valitsimme ensimmäiset koulut. Harrastusten oli tarkoituksena alkaa 21 eri koululla viikolla 9, eli heti hiihtoloman jälkeen. Tuolloin astui voimaan myös tiukempia rajoituksia ja harrastuksia ei voitu tuolloin kouluilla aloittaa.

    Harrastaminen tiukempien rajoitusten aikana oli mahdollista vuonna 2008 ja tämän jälkeen syntyneille lapsille. Tämäkoski säännöllistä jo toiminnassa olevaa harrastustoimintaa harrastajamääriä rajoittamalla ja terveysturvallisesti.

    Harrastamisen mallin uudet harrastusryhmät, joissa oppilaita sekoittuu eri luokilta ei voitu aloittaa viikolla 9. Tämä päätös tuli sekä Kulttuuri- ja vapaa-ajan että Kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen korona kriisiryhmistä. Saimme luvan harrastusten aloittamiseen, niin että harrastukset alkoivat viikolla 16 eli 19.4 alkaen. Harrastukset jatkuvat lukukauden loppuun 5.6 asti.

    Ensimmäisessä vaiheessa on mukana 21 koulua, joista kaksi on ruotsinkielistä. Maantieteellisesti koulut sijaitsevat eri puolilla Helsingin suurpiirejä. Suosituimmat harrastukset oppilaiden toiveiden mukaan olivat kuvataide, elokuva ja animaatio, teatteri, eläinkerho, pelien suunnittelu ja koodaus, robotiikka, ruuanlaitto ja parkour. Tänä keväänä aloitimme ala-asteista, sillä yläaste ikäisten nuorten harrastaminen sisätiloissa ja sekoittuvissa ryhmissä, ei vielä ole luvallista.

    Harrastusryhmiä aloitti yhteensä 62 kappaletta ja ryhmät täyttyivät heti, niin että heti nousi tarve perustaa

    lisäryhmiä. Oppilaita ensimmäisessä vaiheessa on mukana 630. Oppilaiden määrää rajoittaa korona rajoitukset, mutta rajoitusten poistuessa, saamme lisättyä ryhmien osallistujien määriä ja harrastuksia useammalle oppilaalle.

    Kevät lukukauden 2021 olemme rakentaneet Dynaamisen toimijarekisterin, johon sekä kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastusten toimijoiden on toivottu ilmoittautuvan. Rekisteristä muodostuu pohja hankintalain mukaiselle harrastusten hankinnalle, jotta saamme lasten ja nuorten toiveiden mukaisia laadukkaita harrastuksia toteutettua syyslukukauden alkaessa mahdollisimman monessa koulussa ja laajalla tarjonnalla. Hankintaprosessin rakentaminen on ollut tärkeä vaihe pysyvän ja kestävän toimintamallin rakentamisessa Helsingissä. Syyslukukaudella on tarkoituksena tarjota jokaisella koululla liikunnallista, kulttuurista ja muuta harrastusta, esim. digi, eläin, ruuanlaitto tms. Harrastuksia kohdennetaan erikseen yläasteen ja ala- asteen oppilaille. Myös erityiskoulut huomioidaan ja saavutettavia ryhmiä rakennetaan mm. viittomakielellä ja erilaisten oppimissvaikeuksien, nypsy oppilaiden ja kehitysvammaisten oppilaiden tarpeisiin.

    Kevään aikana olemme myös rakentaneet hankkeen viestinnän, niin että viestintä kulkee sekä kaupungin sisäisesti eri toimialoilla että ulkoisesti julkiseen tiedonkulkuun. Helsingissä viestintä on rakennettu kolmen toimialan Kulttuuri- ja vapaa-aika, Kasvatus ja koulutus ja Sosiaali- ja terveys tarpeisiin. Toimialojen sisällä on viestintä myös rakennettu eri kohderyhmittäin; harrastusten käyttäjät ja heidän vanhempansa, harrastuksia tuottavat tahot ja palvelujen sisäinen tiedotus mm. opettajat ja rehtorit ja kulttuuri, nuoriso ja liikuntapalvelut sekä lastensuojelun ja oppilashuollon ja kouluterveyden tarpeet.

    Viestintää tukemaan kouluille on rakennettu kaupungin sisäinen markkinointi ja eri harrastusten käyttöön valmis ja muunneltava markkinointi materiaali lasten ja nuorten harrastusten tiedottamiseen.

    Kevään aikana olemme rakentaneet myös palautejärjestelmän ja kuulemismallin sekä toimijoille että oppilaille.

    Toimijoita kuulemme säännöllisissä tilaisuuksissa, joissa painotamme horisontaaliseen vertaistukeen ja oppimiseen vahvistaen ja jakaen mallissa syntyviä hyviä toimintamalleja ja juurruttamalla toimintaa kaupungin rakenteisiin. Oppilaiden kuulemista ja osallisuutta olemme vahvistaneet lisäämällä nuorten osallisuutta hankkeen ohjausryhmän jäseninä sekä kokoamalla lasten ja nuorten tiimin yhteiskehittämään ja evaluoimaan etenemistä.

    Hankkeessa aloitti helmikuussa kolme koordinaattoria. Heidän vastuualueensa on jaettu Helsingin kaupungin koulujen kesken. Kouluja on 102, joista 14 on ruotsinkielisiä. Koulurakennuksia on enemmän, sillä monessa koulussa on sivukouluja taikka viipalekouluja, ja joissain tapauksissa on matalan kynnyksen harrastuksia järjestettävä myös näissä tiloissa, sillä siirtyminen itse pääkoululle on liian pitkä ja voi vaatia julkista kulkuneuvoa ja tehdä harrastuksesta vaikeammin tavoitettavamman. Kouluista osa on yhtenäiskouluja ja näissä ryhmiä tulee paljon, sillä isot ja pienet oppilaat saavat omia ryhmiä.

  • Tehtävä31.12.2021

    Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala: Harrastuspassin käyttö

    Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla 7-9. -luokkalaisia kannustetaan harrastuspassin käyttöön. Kasvatuksen ja koulutuksen toiminnoissa edistetään 7–9-luokkalaisille kohdennetun harrastuspassin tarjontaa ja sen käyttöä.

    Vastuutahot: Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Mitä on tehty?

  • Tehty07.09.2021

    Kaupungin kanslia

    Toimialan tehtävä 1: Kanslian kaupunkitutkimus ja –tilastot kartoittaa jo olemassa olevien tietojen ja mahdollisen lisäselvityksen pohjalta tarkemmin erityisesti peruskouluikäisten harrastusteemaa. Mahdollinen lisäselvitys syventää tietämystä aihealueesta niiltä osin, johon valmiit aineistot (esim. kouluterveyskysely) eivät tarjoa vastauksia.

    Toimialan tehtävä 2: Kanslia osallistuu harrastamisen edistämisen kaupunkiyhteisen toimintamallin ja koordinaatiorakenteen kehittämiseen.

    • Yhteyshenkilöt: Stina Högnabba
    • Tähän kirjataan toimenpiteen edistyminen vuonna 2021:
      • Eteneminen on nostettu jokaisen HYTE ohjausryhmän kokoukseen jossa kuultu ajankohtaiset sekä otettu kantaa mahdollisiin haasteisiin. Kanslia valmistelee ohjausryhmän esityslistaa ja koordinoi muita valmistelutehtäviä.
  • Tehty09.12.2020

    Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12.2020 kokouksessaan Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 2021.

    Lue lisää tästä linkistä.

Yhteenveto ja yhteystiedot

Valmistumisaste

Myöhässä

Aikajänne

1.9.2021 →

Vastuuorganisaatiot

Yhteyshenkilöt

  • Mikko Vatka
    Nuorisoasiainjohtaja
    Nuorisopalvelukokonaisuus
  • Irma Sippola
    Projektipäällikkö
    Helsingin kaupunki
  • Kimmo Mustonen
    perusopetuksen aluepäällikkö
    Perusopetuksen alueelliset palvelut alue 1
  • Ritva Mantila
    Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö
    Sijoituksen sosiaalityö
  • Riitta Vartio
    Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö
    Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö
  • Anne Qvist
    Pohjoisen aikuissosiaalityön päällikkö
    Pohjoisen aikuissosiaalityö
  • Tuula Salmivaara-Pesonen
    Kouluterveydenhuollon päällikkö
    Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys
  • Jonna Vanhanen
    Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö
    Perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuus
  • Maria Jaakkola
    Yksikön päällikkö
    Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu
  • Suvi Määttä
    Tutkija
    Helsingin kaupunki
  • Stina Högnabba
    Erityissuunnittelija
    Helsingin kaupunki
  • Päivi Kuusela
    Kehittämisasiantuntija
    Hallinto
  • Mia Mäntymaa
    Kehittämissuunitelma
    Hallinto
Tietoja päivitetty 07.01.2022

Miten tämä toimenpide vaikuttaa tavoitteeseen?