54Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden interventiot (mm. lastensuojelu)

Mitä nyt tehdään?

• 31.12.2021

  Lastenkotitoiminnassa liikkumiseen kannustaminen

  Näytä lisätiedot

  Yleistä liikkumisen edistämisestä lastenkodeissa

  Liikkumisohjelman mukaista liikkumiseen kannustamista tehdään kaikissa Helsingin lastenkodeissa monella tavalla lapsilähtöisesti. Alla on esimerkkejä lastenkotien liikkumiseen aktivoivasta toiminnasta. Työntekijöiden rooli liikkumisen lisäämisessä on tunnustettu merkittäväksi ja vaikuttavaksi. Työntekijöiden rooliksi nähdään kannustaa liikkumiseen sekä lähteä mukaan lasten kanssa liikkumaan, tekemään ja toimimaan. Aikuisten huomion ja keskustelun suuntaaminen liikkumiseen liikuttaa lapsia. Arvioiden mukaan lasten päivittäinen liikkuminen on lisääntynyt ja syksyn 2020 osalta on tehty havainto, että monille lapsille on löytynyt oma harrastus, joka jollain tavalla liikuttaa.

  Outamon lastenkoti

  • Jokaisen lapsen ja tämän omaohjaajan kanssa yhdessä tehdään lapsen mielenkiinnon kartoituslomake ja sen avulla toiminnallisen yksilötyön suunnitelma.
  • Toiminnallinen työ suunnitellaan yhdessä lasten kanssa yksilöllisesti sekä maanantain yhteisökokouksessa (kerrataan tuleva viikko ja suunnitellaan seuraavaa). Toiminnot kirjataan lasten viikko-ohjelmiin, jotka tulevat lapsille.
  • Omaohjaajat arvioivat toimintaa kuukausiarvioissa ja hoitoneuvotteluissa. Lisäksi toiminnalliset ohjaajat pitävät omaa seurantaa.
  • Jokainen lapsi saa yhteisökokouksessa sovituista toiminnallisista osallistumisista yhden ”leiman toimintapassiin”, jonka täyttyessä (10 kertaa) hän saa jonkin, usein kotiharjoittelun toimintoja tukevan bonuksen (n. 10 euroa), kuten leffalippuja, lahjakortin, ruokailulipukkeen yms. Toiminnallinen työ merkataan kotiharjoittelusuunnitelmaan.
  • Kaikille lapsille hankitaan museokortit ja Helsingin kaupungin liikuntakortit. Korteilla mahdollistetaan matalan kynnyksen omatoiminen ja ohjattu osallistuminen kotiharjoittelussa liikunnalliseen ja kulttuurillisiin toimintaan sekä opitaan tuntemaan oman kotikaupungin mahdollisuuksia.

  Teinilän lastenkoti

  • Lapsen fyysinen hyvinvointi on osa suunnitelmallista lapsikohtaista lastenkotihoitoa. Lapsia motivoidaan, kannustetaan ja kannatellaan lapsen yksilölliseen tilanteeseen sopivan harrastustoiminnan pariin.
  • Henkilökunnan toimesta tuetaan arkiaktiivisuutta tietoisesti. Lapsien kanssa ulkoillaan, pelataan pihapelejä, kävellään, retkeillään yhdessä. Tilanteen salliessa siirtymiset tehdään auton sijasta kävellen tai pyöräillen.
  • Teinilälle on varattu oma viikottainen sählyvuoro
  • Lastenkodissa tehdään tiivistä yhteistyötä lastensuojelun toiminnallisen työn kanssa ja heidän aktiviteettejaan markkinoidaan ahkerasti nuorille ja toiminta huomioidaan myös työvuorosuunnittelussa. (Epidemiatilanteen takia kuitenkin tätä toimintaa vähemmän)

  Lemmilän lastenkoti

  Lasten liikkumiseen on kiinnitetty huomiota siksi, koska yhä useammalla lapsella on heikko lihaskunto ja vapaa-aika on mennyt suurelta osin pelaamiseen ja siksi, että kevään korona-rajoitukset rajoittivat esim. kuntosalilla käyntejä.

  • Lemmilän lastenkodissa on lähetty kehittämään lastenkodin puitteissa tapahtuvaa liikuntaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut liikuntasalin, pallokentän, motocross-radan ja läheisen pyörätiereitin laajempaa hyödyntämistä. Liikuntaan ja liikkumiseen on panostettu myös yhteisöllisellä tavalla, osastoittain tai yhdessä Lemmilän koulun kanssa. Lemmilän lastenkodin vapaa-ajanvieton ja harrastamisen mahdollisuuksia pohtii tällä hetkellä ohjaajista ja asiakkaista koottu ryhmä. Ryhmän tarkoituksena on kartoittaa Lemmilänmäen vapaa-ajanvieton ja harrastamisen mahdollisuuksia, kehittää harrastusmahdollisuuksia sekä toteuttaa yhteisiä liikunta ym. tapahtumia.

  Malmin lastenkoti

  Malmilla on tehty liikkumisohjelman aikana monia konkreettisia toimenpiteitä. Konkreettisin liikkumisen lisäämisen vaikutus on ollut se, että lasten fyysinen kunto on noussut ja paino tippunut, mutta myös psyykkinen hyvinvointi on ollut parempi.

  • Lisätty lasten arkiliikuntaa niin, että päivittäin on lapsilla liikunnallista ulkoilua.
    • Kahdelle lapselle hankittiin heidän toiveista painoliivit, joilla kävivät päivittäin kävelylenkeillä
    • panostettu paljon lähiluonnossa liikkumiseen.
    • Lasten kanssa arjessa liikutaan paljon pyörällä ja kävellen, kauppaan lääkäriin ym.
  • Puhelimenkäyttöön saadaan ”lisäaikaa” ulkoilemalla, eli kun lapsella on 2 h laiteaikaa, saa hän 30 minuuttia ulkoilulla 30 minuuttia lisää laiteaikaa.
  • Jokaiselle lapselle on ollut tavoitteena löytää mieluisa ja sopiva liikuntaharrastus. Pienyksikössä harrastetaan tällä hetkellä esimerkiksi, pyöräilyä, uintia, jalkapalloa, nyrkkeilyä ja ratsastusta.
  • Liikkumista on tuettu erilaisin olosuhteisiin liittyvin keinoin, kuten
    • hankkimalla laadukkaan trampoliinin takapihalle, jolla lapset pomppivat todella paljon koko kesän ajan
    • lasten polkupyörien päivittäminen ja aikuisten tuleminen töihin usein omalla pyörällä, jotta he pääsivät tekemään pyöräretkiä lasten kanssa.
  • Päivittäisen liikunnan ja fyysisen rasituksen merkityksestä hoidossa puhutaan jokaisen lapsen kohdalla kuukausiarviointikokouksessa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmakokouksessa. Keskustellaan liikunnan tuomista vaikutuksista, esimerkiksi päivittäisen fyysisen rasituksen vaikutus unen laatuun.
  • Lastenkotien liikuntahaaste:
    • Poikkeusajan alkaessa lapset vaikuttivat kaipaavan jotakin myönteistä mihin suunnata huomio.
    • Kehiteltiin liikuntahaaste ja tukimateriaalit, joka laitettiin jakoon koko lastenkotitoimintaan keväällä 2020 ja uudelleen syksyllä 2020.
    • Tilanhoitajankaaren pienyksikössä sovittiin liikuntahaasteeseen osallistumisesta ja siihen osallistuttiin aktiivisesti. Liikuntahaasteen myötä nostettiin esiin päivittäisen liikunnan ja sen merkityksen esille lasten hyvinvoinnissa. Liikuntahaasteen tueksi tehtiin ehdotukset liikkumisvaihtoehdoista ja yhteisen tekemisen ja tapahtumien järjestämisestä. Tilanhoitajankaarella on esimerkiksi käyty geokätköilemässä ja suunnitelmissa on pienyksikön tai koko Malmin lastenkodin yhteinen pyöräilytapahtuma.
    • Pyöräilyreititykset eri pienyksiköiden lähiympäristöön on tehty jo valmiiksi jaettavaksi Komoot-aplikaatioon. Lisäksi on esimerkiksi järjestetty pienyksikön oma leiri kesällä Vartiosaareen ja osa lapsista on käynyt metsässä vaeltamassa yönkin yli retkillä. Pienyksiköstä osallistutaan lasten kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan lastensuojelun toiminnallisten järjestämiin liikkumismahdollisuuksiin.
  • Olosuhteisiin ja välineisiin panostaminen
    • Ulkoiluun ja liikkumiseen sopivien vaatteiden hankkiminen.
    • Varusteiden ja välineiden hankintaPienyksikössä huolehdimme kesän aikana lasten polkupyöräasiat ja niihin liittyvät varusteet kuten lukot ja kypärät kuntoon.
    • Liikuntahaasteesta lasten palkitseminen runsaalla positiivisella huomiolla ja liikuntaan kannustavilla asioilla esimerkiksi, yksilöidyt kunniakirjat, aktiivisuusrannekkeet ja urheiluvälineet.
  • Malmilla on kevään aikana jatkettu polkupyöräprojektia. Kaikille lapsille hankitaan polkupyörät ja edelliset polkupyörät kunnostetaan.
  • Kahteen pienyksikköön on tilattu trampoliinit, joita lapset ovat toivoneet ja mihin se on ollut mahdollista hankkia.
  • Vartiosaaren leireille on suunniteltu aktiivista liikuntaa monessa muodossa.
  • Keväälle-alkukesälle 2022 on suunniteltu toteutettavaksi lastenkodin Olympialaiset, jolla kannustetaan lapsia liikkumaan leikkimielisten lajien parissa.

  Hyvönen

  • Korona-aikoina Pokemon Go-peli on ollut hyvä ja turvallinen tapa ulkoilla. Näin on syntynyt hyviä juttutuokioita kun lapset ja aikuiset ovat yhdessä etsineet hahmoja.
  • jatkettu edelleen keskiviikkojen sählyvuoroa, joka on siis edelleen laitosten yhteinen vuoro. Pelaajien ollessa vähissä on vuorolla pelattu myös koripalloa.
  • Pesäpalloa on käyty pelaamassa Oulunkylässä syyskuussa, mukana muutamia nuoria ja henkilökuntaa. Pesäpallo on laji, josta puhutaan usein, mutta jota pelataan harvoin. Tarkoitus on tutustuttaa nuoria lajiin ja järjestää pesäpallo-ottelu vielä ennen lumien tuloa.
  • Väistötiloissa on pienimuotoinen kuntosali, jota useamman osaston nuoret ovat hyödyntäneet aikuisten tuella.
  • Pesäpallon pelaaminen on jatkunut keväällä nuorten ja aikuisten yhteisinä peleinä.
  • Keväällä on käynnistetty viikoittaiset liikuntahetket, joissa ohjaaja suunnittelee lasten toiveiden mukaisia tuokioita. Lajeina ollut mm. kahvakuula.
  • Kevättalvella on käyty myös avantouintia harrastamassa helsinkiläisissä avannoissa.
  • Polkupyöräretkiä on tehty sekä osana omaohjaajatyötä että muuten lasten ja aikuisten yhteisenä toimintana.

• 31.12.2021

  Liikkumiseen kannustaminen osana Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja suunnitelmallista sosiaalityötä

  Näytä lisätiedot

  Lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön tullaan asiakkaaksi palvelutarpeen arvioinnin kautta. Palvelutarpeen arvioinnissa perheet saavat lyhyt aikaista tukea, ohjausta ja neuvontaa. Arvioinnin aikana kartoitetaan mahdollisten palveluiden tarve.

  • Palvelutarpeen arvioinnissa ja suunnitelmallisessa sosiaalityössä (perhesosiaalityö) kiinnitetään huomiota ja kannustetaan perheiden tervelliseen elämäntapaan ja arkiaktiivisuuteen.
  • Eri yksiköiden hyviä käytänteitä kerätään yhteen syksyn 2020 aikana.

• 31.12.2021

  Lastensuojelun palvelut (Perhetyö, perhekuntoutus, vastaanottotoiminta)

  Näytä lisätiedot

  Riittävä liikunta on lapsen terveen fyysisen ja sosiaalisen kehittymisen kulmakiviä. Kaikissa palveluissa (perhetyö, perhekuntoutus ja vastaanottotoiminta) lasta kannustetaan aikaisempaa enemmän liikkumaan ja ulkoilemaan sekä vanhempia rohkaistaan liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Liikkuminen on aina toiminnassa mukana oleva näkökulma. Palveluissa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan työmatkojaan polkupyörillä tukemalla kaupunkipyörien oikeuden hankkimista ja käyttämään polkupyöräetua.

  Liikkuminen lasten ja nuorten vastaanotossa

  Nuorten vastaanotossa järjestetään ohjattua toimintaa nuorille pienimuotoisesti korona-aikana. Osastolta on tehty ja tehdään päiväretkiä Vartiosaareen ja nuorten kanssa on ulkoiltu enemmän ja järjestelmällisemmin. Lasten vastaanotossa ohjattu toiminta esimerkiksi sirkustoiminnan osalta ollut tauolla Koronasta johtuen. Kevään ja kesän aikana voidaan toteuttaa sirkustoimintaa ulkotiloissa koronaturvallisesti. Muutoin ulkoilu on osa lasten arkea myös vastaanotossa, lähiliikuntapaikat mahdollistaneet ulkoilun esimerkiksi luistelun merkeissä. Tällä hetkellä oma piha-alue on päivittäisessä käytössä pihapelien ja – leikkien merkeissä. Myös leikkipuistoja käytetään yhdessä lasten kanssa ja ohjataan myös lasten vanhempia niitä hyödyntämään. Ulkoilun lisäksi hyödynnetään myös Oulunkylän omaa liikuntasalia, jossa mahdollisuus pienpeleihin, kepparitoimintaan ja muihin leikkeihin.

  Liikkuminen osa kuntoutusta

  Perhekuntoutuksen liikkuminen on huomioitu tärkeänä osana kuntoutusta. Liikkumisen kautta pystymme tukemaan niin lasten kuin vanhempienkin fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, lisäksi liikuntaa voidaan hyödyntää vuorovaikutustyöskentelyssä. Yhteiset retket luonnossa ja erilaiset liikunnalliset pelit ja leikit tuovat perheille iloa, niiden kautta voidaan vahvistaa yksittäisten perheenjäsenten itsetuntoa ja liikkumisen äärellä on myös hyvä tutustua perheeseen ja luoda otollista ilmapiiriä luottamukselliselle työskentelylle. Ulkoilu on aina myös osa perheiden päivärytmin tukemista.

  Liikunnalliset tapahtumat

  Liikunnallisia tapahtumia yhdessä perheiden kanssa toteutetaan sisä- ja ulkotiloissa. Perheiden kanssa on osallistuttu myös järjestettyihin sirkuspajoihin. Leikkipuistoissa käydään yhdessä, talvella käydään laskemassa mäkeä ja luistelemassa ja kesäisin uidaan ja retkeillään. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön Toiminnallinen työ järjestää erilaisia toiminnallisia ja liikunnallisia tapahtumia. Eri lajien kokeilu on tuonut ja tuo niin lapsille kuin aikuisille iloa, rohkeutta, yhteenkuulumista, uuden kokeilemista.

  Toiminnalliset tapaamiset perheiden kanssa

  Perhetyössä tulee perheiden kanssa liikuntaa toiminnallisissa tapaamisissa, jotka kannustavat ja samalla mallintavat perheitä liikkumaan yhdessä. Tosin perhetyön tapaamisissa ei liikuta vain liikunnan vuoksi, vaan siinä on aina pohjalla työskentelylle asetetut tavoitteet.

  Lastensuojelun Toiminnallisen työn talvinen haaste 2021

  Haaste on saanut niin lapset kuin aikuiset erilaisten talvisten liikuntalajien pariin (mm. hiihto, luistelu, mäenlasku, snowskating, snowtube, rappusjuoksu, lumikenkäily). Haasteen etenemistä on voinut seurata eri some-kanavien kautta. Eri liikuntalajien kokeilu on tuonut niin lapsille kuin aikuisille iloa, rohkeutta, yhteenkuulumista, uuden kokeilemista.

• 31.12.2021

  LiiKu-tuki pilotin käynnistäminen, toteuttaminen ja arviointi

  Näytä lisätiedot

  LiiKu-tuki pilotin käynnistäminen ja toteuttaminen

  • Loppuvuodesta 2019 koottiin poikkihallinnollinen verkosto pilotin kehittämistä varten sosiaali- ja terveystoimialan (sote), kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen edustajista.
  • Toteutettiin valmistelutyöpajoja poikkihallinnolliselle verkostolle. Työpajoissa kehitettiin LiiKu-pilottia.
  • Koottiin LiiKu-palvelutarjotin. Asiakkaille on koottu laaja palvelutarjotin maksuttomista tai hyvin edullisista liikkumisen, kulttuurin ja työväenopiston palveluista Helsingissä helpottamaan asiakkaan osallistumista palveluihin.
  • Tuotettiin LiiKu-passi (kuva alla), johon pilottiin osallistuvat asukkaat kokoavat merkintöjä liikunta-, liikkumis- tai kulttuurikokeiluistaan. Suunnitelmaa tehdään yhdessä sote-ammattilaisen kanssa.
  • Koulutettiin 4.9. pilottiin osallistuva soten henkilökunta, jotka ohjaavat ja kannustavat pilottiin osallistuvia helsinkiläisiä LiiKu-toiminnassa. Koulutuksen tavoite oli antaa sote-ammattilaisille valmius ottaa LiiKu-tuki osaksi työtä.
  • Ennen pilotin käynnistymistä toiminnasta viestittiin syyskuussa 2020 eri kanavissa sosiaali-ja terveys- , kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla.
  • Pilotti käynnistyy 1.10.2020. Pilottiin osallistuu enintään 300 asiakasta. Pilotin oli tarkoitus käynnistyä 1.4.2020, mutta koronapandemia siirsi sen käynnistämistä.

  

  LiiKu-tuen pilotin arviointi ja keskeisimmät tulokset

  Pilotin toteuttaminen suunniteltiin keväälle 2020, mutta koronapandemian vuoksi aloitusta jouduttiin siirtämään. Pilotti toteutettiin lopulta aikavälillä 1.10.2020–28.2.2021. Koronatilanteen kiihtymisen vuoksi 21.10.2020 linjattiin, että LiiKu-tukea jatketaan voimassa olevat rajoitukset ja ohjeistukset huomioiden sekä painottaen omatoimista liikkumista ja kulttuurin harrastamista. Pääkaupunkiseutu siirtyi koronan leviämisvaiheeseen 19.11.2020 ja julkiset liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä työväenopiston palvelut sulkeutuivat 30.11.2020. Palvelut pysyivät suljettuina pilotin ajan.

  Pilottiin osallistui yhteensä 159 asiakasta, joista 90 vastasi alku- ja 66 loppukyselyyn.

  Keskeisimmät tulokset ovat kuvattuna alla:

  Onnistumiset:

  • 74% pilottiin osallistuneista koki LiiKu-tuen parantaneen elämänlaatua vähintään jonkin verran
  • 75% pilottiin osallistuneista koki LiiKu-tuen lisänneen omaa liikkumistaan vähintään jonkin verran

  Kehittämiskohteet:

  • 70% pilottiin osallistuneista koki LiiKu-tuen lisänneen kulttuurin harrastamistaan melko vähän tai vähemmän
  • 40% osallistuneista ei hyödyntänyt LiiKu-tuen palvelutarjotinta ja 36% ei osannut sanoa hyödynsikö
  • Pilotin vaikutusten arviointi osallisuuden näkökulmasta oli tutkimusaineiston valossa haastavaa

  Asiakkaiden ja henkilöstön kokemukset pilotista:

  • Pilottiin osallistuneiden mielestä tärkeitä teemoja LiiKu-tuessa ja sen jatkokehittämisessä ovat mm. tarpeeksi yksilöllisen ohjauksen ja tuen tarjoaminen sekä ryhmätoiminnan ja vertaistuen näkökulmat.
  • Soten henkilöstö on kokenut LiiKu-tuen tärkeänä osana asiakkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Jatkossa LiiKu-tuen palvelutarjontaa tulisi laajentaa myös kaupungin ulkopuolisiin palveluihin.

  Avointen vastausten perusteella LiiKu-tuki on paitsi herätellyt asiakkaita pohtimaan liikkumisen ja kulttuurin merkitystä omassa arjessaan, ja kuinka harrastamista voisi lisätä, myös konkreettisesti lisännyt liikkumista. LiiKu-tuella on koettu olevan omaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä vaikutuksia. Jotkut asiakkaista eivät kokeneet LiiKu-tuella olleen merkittäviä vaikutuksia, mutta monet näistä kokemuksista liittyivät vahvasti pilotin toteutukseen korona-aikana.

  Huolimatta erittäin haastavasta pilottiajankohdasta koronapandemian aikana, voidaan todeta, että LiiKu-tuella on ollut positiivisia vaikutuksia pilottiin osallistuneiden asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. LiiKu-tuki on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi, jolla on paljon potentiaalia.

Mitä on tehty?

• 31.05.2019

  LiiKu-tuki-pilotin valmistelu ja hankerahoituksen hakeminen

  Näytä lisätiedot

  • Kevät 2019: Valmisteltiin sosiaali- ja terveystoimialan sekä kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut yhdistävää pilottia ja tehdään sille sosiaali- ja terveysministeriölle terveyden edistämisen määrärahahakemus
  • Syksy 2019: käytiin tutustumassa Porvoon malliin ja perehdyttiin muihin vastaaviin malleihin
  • Syksy 2019: kartoitettiin Helsingissä kohderyhmän tarpeita ja kiinnostusta erilaisiin liikkumis- ja kulttuuripalveluihin
  • Joulukuu 2019: Helsingin LiiKu-pilottiin ei saatu terveyden edistämisen hankerahaa. Koska pilotti ja kohderyhmän hyvinvoinnin edistäminen nähtiin kaupunkitasoisesti tärkeänä, päätettiin pilotti käynnistää ilman erillistä lisärahoitusta olemassa olevilla resursseilla yhteistyönä sosiaali- ja terveystoimialansekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan välillä.