Hyppää sisältöön

34Harrastustoiminta kouluissa

Kuvaus

HARRASTAMISTA KOULUISSA SEURATAAN KEVÄÄSTÄ 2021 ALKAEN LIIKKUMISVAHDIN TOIMENPITEESSÄ 61.

Mitä tavoitellaan?

  • Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Liikkumisohjelman tavoitteena on, että vapaa-ajan harrastamattomuus vähenee.  
  • Suositusten mukaan liikkuvien alakoululaisten osuus nousee noin 45 prosentista 60 prosenttiin ja yläkoululaisten osuus nousee noin 20 prosentista 30 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana.
  • Valtakunnallisten fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset paranevat ja ovat kansallisten mediaanitulosten yläpuolella (mm. kestävyys, voima, kehon liikkuvuus)

Perustelut toimenpiteille:

  • Liikunta on lasten ja nuorten suosituin harrastus. Jopa 60 prosenttia alle 14-vuotiaista harrastaa liikuntaa urheilu- tai liikuntaseurassa ja lähes 40 prosenttia liikkuu omatoimisesti päivittäin. Koko maahan verrattuna helsinkiläisten lasten ja nuorten liikkuminen on enemmän polarisoitunut – päivittäin liikkuvia on enemmän, mutta samoin harvoin liikkuvia.
  • Liikunta ja liikkuminen vähenevät ratkaisevasti iän myötä. Yläkoululaiset harrastavat ja liikkuvat muutoinkin vähiten ja vastaavasti istuvat eniten.
  • Vaikka harrastustoimintaa järjestetään jo nykyisellään monipuolisesti satojen järjestöjen, yhteisöjen, yritysten sekä kaupungin itsensä toimesta, harrastamisen esteet ovat edelleen osalle lapsia ja nuoria todellisia. 

Virallinen kuvaus

Lisätään niiden koulujen osuutta, joissa järjestetään liikunnallista harrastustoimintaa. Kehitystyössä lähtökohtana on nykyisten matalan kynnyksen palveluiden (mm. nuorisopalvelut, EasySport, FunAction, NYT-Liikunta) kehittäminen sekä uusien toimijoiden mukaanotto. Tehdään aktiivisesti yhteistyötä Mukana-ohjelman kanssa, jonka tavoitteena on pysyvä systeeminen muutos nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
(Liikkumisohjelman mukaan)

Tehtävät

Mitä nyt tehdään?

  • Tehtävä31.5.2021

    Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke – Mukana-ohjelma

    Mukana-ohjelman tavoite

    Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kaupunkistrategiahankkeella tavoitellaan systeemistä muutosta, jonka myötä lasten ja nuorten syrjäytyminen, ylisukupolvisen syrjäytymisen periytyminen ja alueellinen eriytyminen vähenevät Helsingissä.

    Toimenpide 1: Enemmän yhdessä

    Kannelmäki-Malminkartanon-alueelle luotavan pysyvän rakenteen ja yhteistoimintamallin myötä alueen kaikkien 7–18-vuotiaiden asiat saadaan kuntoon. Lapset ja nuoret saavat mielekästä ja turvallista vapaa-ajan tekemistä tiloineen, tukea koulunkäyntiin, tietoa lapsille ja nuorille soveltuvista kevyistä työmahdollisuuksista sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista. Alueen harrastushalli on alueen yhteisön aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä. Perheiden harrastuskulttuuri on aktiivista, ja toiminnan ovat löytäneet myös erityistä tukea tarvitsevat perheet. Lue lisää täältä.

    Toimenpide 11: Mellunkylän 3.-4.-luokkalaisille harrastus

    Kehitetään Mellunkylän alueen lasten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa sekä nuorten työllisyysmahdollisuuksia ja vahvistetaan perheiden tukiverkostoa. Alueellista toimintaa kehitetään vahvasti asiakaslähtöiseksi ja alueen näköiseksi. Pyritään alueen kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja systeemiseen muutokseen.

    Jokainen Mellunkylän alueen peruskoulun 3.-4.-luokkalainen saa mieluisaa säännöllistä vapaa-ajan tekemistä (toimenpide 2). Harrastaminen integroidaan osaksi koulupäivää, koulupäivän päätteeksi. Vanhemmat ja perheet osallistuvat yhteisiin harrastuksiin ja vapaa-ajan tekemiseen. Tyttöjen harrastaminen lisääntyy kohdennettujen toimintamahdollisuuksien myötä. Harrastamismahdollisuuksia nivotaan vapaa-ajan, uudenlaisten kerho- ja harrastetoimintojen lisäksi suoraan koulupäivän päätteeksi, jotta mahdollisimman moni voi osallistua.

    Lue lisää Mukana-ohjelmasta.

  • Tehtävä31.12.2021

    Helsingin harrastamisen malli

    Lasten ja nuorten harrastaminen kaupungin yhteisenä tavoitteena 2021 (liikkumisvahdin toimenpide 61)

    • Jokainen kaupungin toimiala (kasvatus ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika, kaupunkiympäristö, sosiaali- ja terveystoimi) ja kaupunginkanslia ovat valmistelleet toimenpiteitä, miten lisätä lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
    • Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi Helsingin kaupungille 22.12.2020 miljoona (1,0) euroa harrastamisen Suomen mallin mukaisen toiminnan pilotoimiseksi. Helsingissä toimintaa koordinoi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Harrastamisen Suomen mallin pilottikausi on 1.1.–5.6.2021. Pilottikauden jälkeen malli on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi perustoimintaa, ja tavoitteena on, että vuoden 2021 jokaisessa Helsingin koulussa on harrastustoimintaa. Lue lisää täältä.

Mitä on tehty?

  • Tehty27.05.2021

    Easy Sport ja Fun Action -toimintamallien kehittäminen

    Alakouluikäisten EasySport ja 13-17-vuotiaiden FunAction ovat Helsingin liikuntapalvelun matalankynnyksen harrastustoimintaa. Toimintaa koordinoidaan kaupungin vastaavien liikunnanohjaajien ja erityissuunnittelijan toimesta. Toimintaa tuotetaan yhteistyössä paikallisten liikuntaseurojen kanssa.

    Keväällä 2019 toiminnna laatukriteereitä, tavoitteita ja arvoja kirkastettiin. Toiminnan painopisteet nousevat kaupungin strategiasta, tuoreista tutkimuksista ja tilastoista sekä nuorten osallistavan Ruuti-budjetin vastauksista.

    Lukuvuonna 2020-2021 toimintaa keskitetään alueille, joilla on erityistä tarvetta koulupäivän yhteydessä tapahtuvan matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämiseen. EasySportin osalta toimintaa kohdennetaan jatkossa erityisesti 3.-6.-luokkalaisille, sillä alkuopetuksen iltapäivien liikunnallistamisesta vastaa yhä keskitetymmin koulujen iltapäivätoiminta. FunAction –tunnit ovat syksystä 2020 alkaen maksuttomia ja niiden sisältöjä suunnitellaan aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa nuorten osallisuutta painottaen.

    Keväällä 2021 EasySport toiminta muuttui kokonaan maksuttomaksi. Koronasta johtuen lasten ja nuorten harrastustoimintaa jouduttiin rajoittamaan monilta osin, joten Liikuntapalvelut liikuttivat ala- ja yläkoululaisia myös koulujen Liikuntavälkillä pitkillä välitunneilla. Mukana liikuntavälkkä –toiminnassa oli 10 koulua, joissa osassa lapsia ja nuoria liikutettiin viikoittain koko toukokuun ajan.

    Kausitoiminnan suunnittelussa huomioidaan entistä enemmän lasten ja nuorten osallisuus, jotka näkyvät käytännössä esimerkiksi lajitoiveissa. Suunnittelussa hyödynnetään Helsingin harrastamisen mallin koululaisille teettämää kyselyä. Toiminnan arvot ja tavoitteet muutettiin yhtenäisemmäksi Helsingin harrastamisen mallin kanssa:

    EasySport-,FunAction- toimintaperiaatteet alkaen 1.9.2021

    Laadukkuus: Toiminta on hyvin suunniteltua ja organisoitua. Toimintaan osallistuminen tukee lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä monipuolisesti. Käytännön toiminnasta vastaavat täysi-ikäiset, koulutetut ohjaajat. Ohjaajat sitoutuvat osallistumaan kaupungin järjestämiin koulutuksiin.

    Matalan kynnyksen periaate: Toiminta on kaikille avointa, maksutonta ja helposti saavutettavaa. Toimintaan on helppo tulla mukaan, siihen osallistuminen ei vaadi sitoutumista, eikä sen taustalla ole kilpailullisia tavoitteita.  Tarvittaessa lapset ja nuoret voivat ottaa avustajan, oppaan tai tulkin mukaan ryhmään.  Kaikille avoimessa ryhmässä toimintaa sovelletaan osallistujien taitojen ja toiveiden mukaan. Toimintaa voi soveltaa esimerkiksi seuraavasti:

    • Avoimet harjoitteet: harjoitus tai tehtävä toimii sellaisenaan kaikille
    • Sovelletut harjoitteet: sovelletaan opetusmenetelmiä, sääntöjä, välineitä, tilaa jne.
    • Rinnakkaiset harjoitteet: harjoittelijat voivat valita eri tasoisten tehtävien välillä

    Yhdenvertaisuus: Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus harrastaa ja jokainen lapsi ja nuori kohdataan yksilönä. Ohjaajat osaavat ottaa erilaiset lapset huomioon ja löytävät jokaiselle lapselle heidän taitotasolleen sopivia leikkejä, harjoitteita ja toimintaa. Ohjaajat osaavat kohdella lapsia tasapuolisesti huolimatta heidän osaamisestaan, taustastaan, iästään, sukupuolestaan, ihonväristään tai muusta ulkoisesta tekijästä.

    Lapsi- ja nuorilähtöisyys, eli kohderyhmän osallisuuden huomiointi toiminnassa: Lasten ja nuorten ideoita, toiveita ja tarpeita kuullaan ja toteutetaan toiminnassa koko kauden ajan. Ohjaajat ottavat lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen kauden aikana. Kauden lopussa kerätään palaute, joka otetaan huomioon seuraavien kausien suunnittelussa.

    Turvallinen ja viihtyisä harrastusryhmä:  Ohjaajat luovat omalla toiminnallaan ystävällistä, turvallista ja rohkaisevaa ilmapiiriä ryhmään. Jokainen lapsi ja nuori voi ilmaista itseään, toiveitaan ja tarpeitaan toiminnassa juuri sellaisena kuin on. Toiminnassa on nollatoleranssi kiusaamiselle. Tunnit suunnitellaan siten, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua toimintaan oman kehitysvaiheensa ja osaamistasonsa mukaan turvallisesti. Korona-aikana kiinnitetään erityistä huomiota yhteisten hygieniaohjeiden noudattamiseen. Ohjaaja osaa ensiaputaitojen perusteet, sekä tietää, miten toimitaan tapaturma- ja hätätilanteissa.  

    Harrastamisen ilo, hyvä yhteishenki ja kaveruus: Ohjaajat innostavat ja kannustavat lapsia ja nuoria mukaan toimintaan ilon kautta. Ryhmässä otetaan jokainen osallistuja tasavertaisesti huomioon ja opetellaan yhdessä hyviä kaveritaitoja. Jokaisen osallistujan panos yhteiseen tekemiseen ja hyvän yhteishengen rakentamiseen on yhtä arvokas.

  • Tehty27.10.2020

    Yhteinen harrastusaika -kokeilu lukuvuodelle 2019–2020

    Lukuvuonna 2019–2020 Helsingin kaupungin peruskouluissa on kokeiltu viikkorakenteessa harrastusaikaa. Kokeilussa mukana olevien koulujen päivä päättyy keskiviikkoisin viimeistään klo 14.30, jonka jälkeen oppilaat voivat siirtyä harrastukseen tai kerhoon.

    Perusopetusopetuksen alueista mukana kokeilussa ovat kokonaan perusopetuksen alueet 1, 2, 3, 5 sekä osittain alue 4 ja ruotsinkieliset koulut. Koulut ovat itse voineet päättää, osallistuvatko kokeiluun. Myös yksityiset sopimuskoulut ovat osittain mukana kokeilussa.

    Yhteinen harrastusaika -kokeilun tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia niin, että jokaisella on jokin harrastus. Tavoitteena on myös, että hyvinvointi ja oppimistulokset paranevat. Perheiden arki helpottuu ja ajankäytöstä tulee toimivampi, kun yhtenä päivänä viikossa harrastusmahdollisuus on jo iltapäivällä. Kokeilu edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja tasapuolisen harrastamisen mahdollisuudet toteutuvat paremmin. Jokaisella lapsella ja nuorella on hyvä olla harrastus, jotta vapaa-ajasta tulee merkityksellistä ja mielekästä.

Yhteenveto ja yhteystiedot

Valmistumisaste

Valmis

Aikajänne

Toteutetaan aikavälillä 2018 - 2021

Yhteyshenkilöt

  • Mikko Vatka
    Nuorisoasiainjohtaja
    Nuorisopalvelukokonaisuus
  • Kimmo Mustonen
    perusopetuksen aluepäällikkö
    Perusopetuksen alueelliset palvelut alue 1
  • Tuuli Salospohja
    Liikuntapalvelupäällikkö
    Liikuntaan aktivointi
  • Laura Pirhonen
    Liikunnansuunnittelija
    Liikuntaan aktivointi
  • Minna Paajanen
    projektipäällikkö
    Liikuntapalvelukokonaisuus
Tietoja päivitetty 27.05.2021